Hiljaisuus loppunut

Hei, ensinnäkin kiitos kaikille lukijoille, jotka ovat seuranneet blogiani. Kiitos myös kommenteista tähän mennessä.

Palaan nyt yli vuoden hiljaisuuden jälkeen kirjoittamaan jälleen terveydenhoidon tietojärjestelmiin liittyvistä kehitystrendeistä. Minulla on mielestäni ollut ihan hyvä syy olla hiljaa: olen ollut mukana kehittämässä erästä ratkaisua alueeseen liittyen. Ratkaisusta tuonnempana tässä artikkelissa. Lisäksi olen tässä välillä päässyt oppimaan analytiikan perusteita eräällä toisella toimialalla ja kuten ehkä moni tämän artikkelin lukioista tietääkin, analytiikasta on tulossa merkittävä asia myös terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteydessä, ainakin sen perusteella miten paljon asiasta keskustellaan tällä hetkellä.

Ehkä pieni tauko oli hyvä myös siinä mielessä, että on ollut mielenkiiintoista nähdä miten ala on kehittynyt vuodessa.

Kun aloitin kirjoittamaan ensimmäistä blogiani noin puolitoista vuotta sitten, koko ala tuntui ainakin Atlantin tuolla puolen olevan aikamoisessa nousukiidossa. Uusia ajatuksia ja ideoita putkahti esiin jatkuvasti siitä, miten tietojärjestelmiä pitäisi ja voisi kehittää laaja-alaisesti ottaen huomioon myös potilaiden tarpeet. Uusia järjestelmiä otettiin myös käyttöön vauhdilla. Toki erittäin merkittävänä tekijänä tähän vauhtiin on ollut runsaiden insentiivien kohdistaminen terveydenhuollon palveluntarjoajille ja sitä kautta myös järjestelmien toimittajille.

Nyt pöly on laskeutunut ja EHR:ia on käytössä noin 60% USA:n palveluntarjoaverkostossa seuraamieni keskustelujen perusteella. Miten tuohon lukuun on tultu, älkää kyselkö minulta tarkemmin. Jokatapauksessa sähköiset potilastietorekisterit ovat jokapäiväistä arkea USA:ssa tämän insentiiviryöpyn seurauksena. Nyt vauhti on luonnollisesti tasaantunut ja tällä hetkellä lienee jonkinlaisen oppimisen ja konsolidoinnin aika: missä on onnistuttu, missä taas olisi voitu valita jonkin toinen toimintatapa.  Varmaa on kuitenkin se, että nyt on luotu laaja pohja alueen edellenkehittämiselle.

Standardointirintamalla on taas tapahtunut mielestäni merkittävä suunnanmuutos. Yliopistokursseillani 2012-13 opin, että HL7 v2 on tämän hetken defacto standardi siirtämään kliinistä ym. tietoa järjestelmien välillä. HL7 v3 oli tällöin tuloillaan ja näytti, että se on sitten se suunta mihin mennään, kun HL7 v2:n rajat tulevat vastaan. HL7 v3:ea on kuitenkin kritisoitu siitä, että se on liian kompleksinen. Toisin sanoen siillä rakennetut järjestelmät voivat olla kalliita rakentaa ja ylläpitää. Voin yhtyä tähän jossain määrin oman kokemukseni pohjalta, kun kurssillamme rakensimme HL7 v3 pohjaista sanomanvälistystä. Toisaalta ajattelin tällöin, että koska HL7 v3 on kuitenkin standardi, kansainvälisen HL7 -standardointiorganisaation hyväksymänä, ja sillä ei näyttänyt tuolloin olevan varteenotettavaa kilpailijaa, se tulisi pidemmällä aikavälillä korvaamaan HL7 v2:en. Ja,kuten olen aiemmissa blogeissani kirjoittanut, standardointi on tärkeä asia, joka viime kädessä alentaa kustannuksia ja mahdollistaa uusien innovatiivisten palveluiden kehittämisen. Lisäksihän on niin että, kun jotain asiaa tekee riittävän kauan, siitä tulee usein lopulta helposti hallittava.

Kuitenkin nyt vuoden sisällä puhtaalle HL7 v3 -polulle on kehittymässä vaihtoehtoinen tie: FHIR (Fast Healthcare Interoperability Resources). Sen sanotaan ottavan parhaat palat sekä v2:sta että v3:sta ollen kuitenkin helpommin omaksuttava kuin erityisesti v3. Sen sanotaan myös mahdollistavan palvelujen kehittämisen nopeammin kuin noilla kahdella muulla protokollalla. Olen tutkinut aika paljon FHIR:iä ja se, miksi sitä hehkutetaan tällä hetkellä, johtuu mielestäni tästä: se mahdollistaa IT-ammattilaisten, ilman sen syvempää terveydenhuollollista/lääketieteellistä osaamista,  tehdä  nopeammin uusia terveydenhuollon IT-sovelluksia kuin ennen. Miksi? Koska FHIR perustuu moderniin internet/web -tiedonvälitykseen ja palveluiden luontitapoihin, joiden avulle IT-ammattilainen kykenee periaatteessa tekemään minkälaisen sovelluksen tahansa mille alalle tahansa. FHIR perustuu yksinkertaisesti http:hen, mikä on tuttu protokolla jokaiselle IT-ammattilaiselle. FHIR:llä luotujen palveluiden sisältö on toki aina terveydenhuollon ammattilaisten käsissä.

Toisin kuin FHIR, HL7 v2 ja v3 protokollapinot ovat täysin terveydenhuollon sovelluksia varten kehitettyjä. Tällöin IT-ammattilaisen ei ole niin helppo lähteä kehittämään uusia palveluita, koska normaalistahan HL7 -protokollat eivät kuulu IT-koulutuksen perusteisiin, vaan vaativat domain-spesifistä osaamista. No, toisaalta tämäkin on hallittavissa oleva asiantila, kun se on tarve hallita, ja HL7 v2 onkin laajalle levinnut ja hyvin toimivaksi koettu. Sen suorituskyvyn rajat vain saattava tulla vastaan, kun sekä koko ICT -ala että lääketieteellisten laitteiden ja hoidollisten menetelmien kehitys menee eteenpäin vauhdilla uusien teknologioiden ja ratkaisujen myötä.

FHIR:stä tulee tänä vuonna draft-tilassa oleva standardi ja tämän hetken suunnitelmien mukaan vuonna 2016  draft -status otetaan pois ja siitä  tällöin tulee virallisesti hyväksytty standardi HL7-standardiperheeseen. FHIR -standardi ei siis ole vielä päässyt draft-tilaankaan asti, mutta sitä kehitetään kiivaasti tarkoituksena saavuttaa draftin asema tänä vuonna.

Nyt sitten mainostan alussa mainitsemaani ratkaisua: se sisältää tämän hetken ehkä kaikki kuumimmat asiat, mitä liikkuu sekä ehealth että puhtaassa IT-maailmassa: EHR, interoperability, FHIR, pilvipalvelu, analytiikka ja tiedon visualisointi. Ratkaisu koostuu siis monesta osasta, jotka olemme integroineet yhdeksi palveluksi.  Kaikki osat ovat standardoituja, avoimia rajapintoja ja olemme käyttäneet normaaleja IT-ammattilaisten työkaluja ja menetelmiä ratkaisun kehittämisessä. Olemme siis koeponnistaneet FHIR:iä soveltaen sitä ehkäpä melko uudella tavallakin.

Ratkaisumme prototyyppi (ei siis valmis tuote) valmistuu kuukauden-kahden sisällä. Jos olette kiinnostuneet kuulemaan siitä enemmän ja näkemään demon siitä, ottakaa allekirjoittaneeseen yhteys, niin kerron mielelläni lisää: Juha Vuorinen, p 040 7650 824, email: juhatvuorinen@gmail.com.