Pilvimäistä analytiikkaa

Analytiikka on eräs digitaalisen terveydenhuollon lupaavisista kehitysalueista. Esimerkiksi sähköiset potilastietorekisterit sisältävät yhä enemmän dataa aivan maailmanlaajuisestikin ajateltuna ja tällöin tämän datan analysointi tulee yhä kiinnostavammaksi. Terveydenhuollon maailmassa analytiikan hyötyjä ovat parempi hoito, kustannusten lasku ja uusien innovaatioiden keksiminen. Analytiikan ongelma on kuitenkin se, että mitään kaiken kattavaa analytiikkaratkaisua ei ole olemassa, koska analytiikan soveltaminen on pitkältä tapauskohtaista. Analytiikan käyttökohteet vahtelevat varmastikin esimerkiksi sairaaloittain. Toisissa sairaaloissa analytiikkaa halutaan käyttää ehkäpä sairauksien todentamiseen proaktiivisesti ja toisissa taas pääpaino voisi olla esimerkiksi sairaalan toiminnan laadun parantaminen hyödyntäen tähän tarkoitukseen luotuja mittareita.

Analytiikan painopiste riippuu siis sairaalan ja siinä työskentelevien ihmisten toimintaperiaatteista ja tavoitteista. Analytiikkaratkaisuun vaikuttaa myös sairaalan IT-infrastruktuuri mukaanlukien sähköiset potilastietojärjestelmät. Toisiin infrastuktuureihin on varmasti helpompi integroida analyytiikkapalvelu kuin toisiin. Täten yhden ja ainoan analytiikkaratkaisun kehittäminen jokaisen sairaalan tarpeisiin on erittäin vaikeaa. Analytiikkkajärjestelmiltä vaaditaan joustavuutta, koska jokaisella sairaalalla ja jokaisella osastolla sairaalassa on omat tarpeensa analytiikan suhteen. Lisäksi analytiikan pitäisi olla kustannustehokasta, koska terveydenhuollon rahoitus on usein tiukalla ainakin julkisessa terveydenhuollossa.

Yksi vaihtoehto analytiikalle on sen toimiminen pilvipalveluna, jolloin sen ylläpito on kevyttä Tällöin tarvitaan ensinnäkin selkeät ja hyvin toimivat rajapinnat sairaalan tietojärjestelmistä pilvissa sijaitsevaan analytiikkapalveluun ja toiseksi uusien analytiikkapalvelutapausten luonti pitäisi olla nopeaa ja edullista.  Allekirjoittanut on ollut luomassa tällaista pilvessä toimivaa analytiikkapalvelua, joka on joustava ja jota on kustannustehokasta päivittää uusien analytiikkatarpeiden mukaisesti. Katso lisää ratkaisusta täältä: http://softwideas.com/pages/swilabprod.html

Kiitokset artikkelin lukemisesta!

Syyskatsaus 2015

Kun 2015 alkaa mennä jo loppusuoralle ja ensimmäisten lumisateiden tuloa aletaan pikku hiljaa odottamaan, on hyvä tehdä pieni päivitys eHealth alueelta. Mitään radikaaleja uusia ilmiöitä ei ole ollut havaittavissa, ainakaan allekirjoittaneen tutkimusten mukaan. Kaksi vuotta sitten, jolloin aloin kirjoittamaan tätä blogia, tapahtui todella paljon ja luotiin odotuksia uusille innovaatioille. Varmastikin näitä uusia innovaatioita rakennetaan tällä hetkellä ja kohta voidaan odottaa jotain tapahtuvan. Innovaatioilla tarkoitan mm. sähköisten potilastietorekisterien käytön leviämistä ympäri maailmaa, EHR:ien käytettävyyden lisäämistä, potilas/hoito-portaaleja, EHR:ien ja eri järjestelmien yhteensopivuuden lisäämistä, potilaiden pääsyä omiin EHR-tietoihin, mobiilisovellusten kasvua ja analytiikan käytön leviämistä.

Näistä innovaatioista pöhistiin paljon 2 vuotta sitten ja nyt toivottavasti konkreettisia ratkaisuja alkaa löytymään markkinoilla. Kun seuraan keskustelua niin kuitenkin vaikuttaa siltä, että ongelmia ei olla ainakaan vielä ratkaistu. Edelleen lääkärit valittavat EHR:n käytön hankaluudesta sen sijaan, että he ylistäisivät niiden tuomaa hyötyä työhönsä. EHR tietojen siirrettävyys taas tuntuu olevan edelleen kipupiste monissa paikoin. Satunnaisesti ja paikoitellen mennään eteenpäin, mutta siirrettävyys tai siis sen puute lienee edelleen suuri ongelma globaalistikin. Ongelman syitä olen käsitellyt aiemmissa artikkeleissani. Potilas/hoito-portaalien suhteen en ole myöskään kuullut mitään suuria menestystarinoita, tosin en luonnollisesti kykene seuraamaan kaikkea mitä maailmalla tapahtuu. Mobiilisovellusten tuloa terveydenhuoltoon odotan myös suurella mielenkiinnolla, mutta toistaiseksi mitään killer-applikaatiota ei ole tullut markkinoille.

Analytiikan osalta voidaan myös odottaa merkittäviä innovaatioita, mutta toistaiseksi analytiikan soveltamisesta terveydenhuoltoon en ole kuullut kuin joitain satunnaisia menestystapauksia. Mistään systemaattisesta analytiikan hyödyntämisestä sairaalamaailmassa ei voida varmastikaan vielä puhua.

Prioriteeteistä keskustellaan ja arvioidaan miten nyt jo tietojärjestelmiin investoidut rahat ovat hyödyntäneet terveydenhuollon toimintaa. Ehkä keskitymme nyt työntekoon ja sitä kautta konkreettisten tulosten luomiseen.

Uskon, että tämä hiljaisuus on merkki suuremmasta murroksesta. Hyvää syksyä arvoisat lukijat!

Hiljaisuus loppunut

Hei, ensinnäkin kiitos kaikille lukijoille, jotka ovat seuranneet blogiani. Kiitos myös kommenteista tähän mennessä.

Palaan nyt yli vuoden hiljaisuuden jälkeen kirjoittamaan jälleen terveydenhoidon tietojärjestelmiin liittyvistä kehitystrendeistä. Minulla on mielestäni ollut ihan hyvä syy olla hiljaa: olen ollut mukana kehittämässä erästä ratkaisua alueeseen liittyen. Ratkaisusta tuonnempana tässä artikkelissa. Lisäksi olen tässä välillä päässyt oppimaan analytiikan perusteita eräällä toisella toimialalla ja kuten ehkä moni tämän artikkelin lukioista tietääkin, analytiikasta on tulossa merkittävä asia myös terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteydessä, ainakin sen perusteella miten paljon asiasta keskustellaan tällä hetkellä.

Ehkä pieni tauko oli hyvä myös siinä mielessä, että on ollut mielenkiiintoista nähdä miten ala on kehittynyt vuodessa.

Kun aloitin kirjoittamaan ensimmäistä blogiani noin puolitoista vuotta sitten, koko ala tuntui ainakin Atlantin tuolla puolen olevan aikamoisessa nousukiidossa. Uusia ajatuksia ja ideoita putkahti esiin jatkuvasti siitä, miten tietojärjestelmiä pitäisi ja voisi kehittää laaja-alaisesti ottaen huomioon myös potilaiden tarpeet. Uusia järjestelmiä otettiin myös käyttöön vauhdilla. Toki erittäin merkittävänä tekijänä tähän vauhtiin on ollut runsaiden insentiivien kohdistaminen terveydenhuollon palveluntarjoajille ja sitä kautta myös järjestelmien toimittajille.

Nyt pöly on laskeutunut ja EHR:ia on käytössä noin 60% USA:n palveluntarjoaverkostossa seuraamieni keskustelujen perusteella. Miten tuohon lukuun on tultu, älkää kyselkö minulta tarkemmin. Jokatapauksessa sähköiset potilastietorekisterit ovat jokapäiväistä arkea USA:ssa tämän insentiiviryöpyn seurauksena. Nyt vauhti on luonnollisesti tasaantunut ja tällä hetkellä lienee jonkinlaisen oppimisen ja konsolidoinnin aika: missä on onnistuttu, missä taas olisi voitu valita jonkin toinen toimintatapa.  Varmaa on kuitenkin se, että nyt on luotu laaja pohja alueen edellenkehittämiselle.

Standardointirintamalla on taas tapahtunut mielestäni merkittävä suunnanmuutos. Yliopistokursseillani 2012-13 opin, että HL7 v2 on tämän hetken defacto standardi siirtämään kliinistä ym. tietoa järjestelmien välillä. HL7 v3 oli tällöin tuloillaan ja näytti, että se on sitten se suunta mihin mennään, kun HL7 v2:n rajat tulevat vastaan. HL7 v3:ea on kuitenkin kritisoitu siitä, että se on liian kompleksinen. Toisin sanoen siillä rakennetut järjestelmät voivat olla kalliita rakentaa ja ylläpitää. Voin yhtyä tähän jossain määrin oman kokemukseni pohjalta, kun kurssillamme rakensimme HL7 v3 pohjaista sanomanvälistystä. Toisaalta ajattelin tällöin, että koska HL7 v3 on kuitenkin standardi, kansainvälisen HL7 -standardointiorganisaation hyväksymänä, ja sillä ei näyttänyt tuolloin olevan varteenotettavaa kilpailijaa, se tulisi pidemmällä aikavälillä korvaamaan HL7 v2:en. Ja,kuten olen aiemmissa blogeissani kirjoittanut, standardointi on tärkeä asia, joka viime kädessä alentaa kustannuksia ja mahdollistaa uusien innovatiivisten palveluiden kehittämisen. Lisäksihän on niin että, kun jotain asiaa tekee riittävän kauan, siitä tulee usein lopulta helposti hallittava.

Kuitenkin nyt vuoden sisällä puhtaalle HL7 v3 -polulle on kehittymässä vaihtoehtoinen tie: FHIR (Fast Healthcare Interoperability Resources). Sen sanotaan ottavan parhaat palat sekä v2:sta että v3:sta ollen kuitenkin helpommin omaksuttava kuin erityisesti v3. Sen sanotaan myös mahdollistavan palvelujen kehittämisen nopeammin kuin noilla kahdella muulla protokollalla. Olen tutkinut aika paljon FHIR:iä ja se, miksi sitä hehkutetaan tällä hetkellä, johtuu mielestäni tästä: se mahdollistaa IT-ammattilaisten, ilman sen syvempää terveydenhuollollista/lääketieteellistä osaamista,  tehdä  nopeammin uusia terveydenhuollon IT-sovelluksia kuin ennen. Miksi? Koska FHIR perustuu moderniin internet/web -tiedonvälitykseen ja palveluiden luontitapoihin, joiden avulle IT-ammattilainen kykenee periaatteessa tekemään minkälaisen sovelluksen tahansa mille alalle tahansa. FHIR perustuu yksinkertaisesti http:hen, mikä on tuttu protokolla jokaiselle IT-ammattilaiselle. FHIR:llä luotujen palveluiden sisältö on toki aina terveydenhuollon ammattilaisten käsissä.

Toisin kuin FHIR, HL7 v2 ja v3 protokollapinot ovat täysin terveydenhuollon sovelluksia varten kehitettyjä. Tällöin IT-ammattilaisen ei ole niin helppo lähteä kehittämään uusia palveluita, koska normaalistahan HL7 -protokollat eivät kuulu IT-koulutuksen perusteisiin, vaan vaativat domain-spesifistä osaamista. No, toisaalta tämäkin on hallittavissa oleva asiantila, kun se on tarve hallita, ja HL7 v2 onkin laajalle levinnut ja hyvin toimivaksi koettu. Sen suorituskyvyn rajat vain saattava tulla vastaan, kun sekä koko ICT -ala että lääketieteellisten laitteiden ja hoidollisten menetelmien kehitys menee eteenpäin vauhdilla uusien teknologioiden ja ratkaisujen myötä.

FHIR:stä tulee tänä vuonna draft-tilassa oleva standardi ja tämän hetken suunnitelmien mukaan vuonna 2016  draft -status otetaan pois ja siitä  tällöin tulee virallisesti hyväksytty standardi HL7-standardiperheeseen. FHIR -standardi ei siis ole vielä päässyt draft-tilaankaan asti, mutta sitä kehitetään kiivaasti tarkoituksena saavuttaa draftin asema tänä vuonna.

Nyt sitten mainostan alussa mainitsemaani ratkaisua: se sisältää tämän hetken ehkä kaikki kuumimmat asiat, mitä liikkuu sekä ehealth että puhtaassa IT-maailmassa: EHR, interoperability, FHIR, pilvipalvelu, analytiikka ja tiedon visualisointi. Ratkaisu koostuu siis monesta osasta, jotka olemme integroineet yhdeksi palveluksi.  Kaikki osat ovat standardoituja, avoimia rajapintoja ja olemme käyttäneet normaaleja IT-ammattilaisten työkaluja ja menetelmiä ratkaisun kehittämisessä. Olemme siis koeponnistaneet FHIR:iä soveltaen sitä ehkäpä melko uudella tavallakin.

Ratkaisumme prototyyppi (ei siis valmis tuote) valmistuu kuukauden-kahden sisällä. Jos olette kiinnostuneet kuulemaan siitä enemmän ja näkemään demon siitä, ottakaa allekirjoittaneeseen yhteys, niin kerron mielelläni lisää: Juha Vuorinen, p 040 7650 824, email: juhatvuorinen@gmail.com.

Ensimmäinen artikkeli: esittely

Kirjoittaja: Juha Vuorinen

Aloitan tämän terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvän blogin, koska aihe on minusta erittäin mielenkiintoinen ja uskon ja toivon myös tuovani lisävalaistusta terveydenhuollon tietojärjestelmista suomen kielellä. Kenelle tämä blogi on tarkoitettu? Kaikille, joita kiinnostaa terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystrendit. Kirjoitustahdikseni olen määritellyt väljästi yhden blogin kerran kuukaudessa. Ainakin näin aluksi.

Ensimmäiseksi minun täytyy todeta, että olen täysin ulkopuolinen mitä tulee terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvään käytännön työhön, jota tehdään ympäri suomea, pohjoismaita ja maailmaa. Minun  perustietämykseni terveydenhuollon tietojärjestelmistä perustuvat yhteen kurssiin ja seminaariin, jotka kävin viime talvena Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelylaitoksella. Olen taustaltani telecom- ja informaatioteknologian  asiantuntija ja peruskoulutukseltani insinööri. Mutta olen kiinnostunut monenlaisista informaatiotekniikkaan läheisesti tai löyhästi liittyvistä asioista.

Kun kurssin jälkeen keskustelin muiden opiskelijoiden kanssa siitä, mitä he olivat pitäneet kurssista ja miten heillä oli mennyt tentti, muutamat, mielestäni itse asiassa yllättävän monet, heistä sanoivat asian olleen hieman vaikeaselkoinen. Kurssimme keskittyi HL7-standardin ympärille, joka saattaa olla yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista globaaliksi terveydenhuollon tietojärjestelmien välisen tiedonvälityksen standardiksi. Niinkuin todettu, ihmettelin hieman näitä opiskelijaystävieni kommentteja, koska minusta asia oli varsin selvä. Kun informaatiojärjestelmät siirtävät keskenään tietojaan sanomapohjaisesti, kuten tehdään HL7:n versio kahdessa, sanomilla on tottakai jokin luokka (suurempi kokonaisuus), johon ne kuuluvat, ennalta määritellyt sanoman otsikko ja parametrit. Jälkimmäiset voidaan lisäksi jakaa pakollisiin, vaihtoehtoisiin ja laitevalmistaja- tai organisaatiokohtaisiin parametreihin. Tämä oli minulle äärimmäisen selvä asia, koska telecom-maailmassa kaikki sanomanvälitys perustuu juuri tällaiseen sanomien määrittelyyn, oli kyse sitten kännykän ja tukiaseman välisestä tai puhelinverkon eri elementtien välisestä kommunikoinnista, jota sitä paitsi hallitaan erittäin tiukalla kansainvälisellä standardointiprosessilla. Myös HL7-standardin takana on kansainvälinen standardointiorganisaatio, joka pyrkii kehittämään standardista yhä kilpailukykyisemmän. HL7-sanomat vain siirtävät erilaista tietoa kuin telecom-sanomat. HL7-sanomat sisältävät terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyvää tietoa, joka on erilaista ja käsitteellisesti monimuotoisempaa kuin telecom-maailman tieto. Sanomat voivat sisältää esimerkiksi potilaan verenpainetietoja, diagnooseja, röntgenkuvia, lääkärin vastaanottoajanvaraustietoja ja vakuutusyhtiötä varten tehtyjä raportteja jne. Tiedot voivat siis sisältää periaatteessa mitä tahansa terveydenhuollon toimintoihin liittyvää tietoa. Tällöin kielen ja sanaston, joilla määritellään ja kuvataan terveydenhuollon tietoja tietojärjestelmissä, täytyy olla toisaalta  mahdollisimman rikasta ja monipuolista ja toisaalta taas mahdollisimman yksiselitteistä, jotta tietojen siirtäminen järjestelmien välillä on mahdollista. Asia on minusta itseasiassa varsin kiehtova.

No niin, huomasin siis tiettyä analogiaa HL7:n version kaksi ja telecom-maailman sanomien määrittelyissä ja standardoinnissa eikä aihealue tuntunut enää kovin vieraalta. Toki HL7:n version kaksi sanomarakenteet olivat vain pieni osa koko kurssin sisältöä, mutta sain joka tapauksessa tästä huomiostani tietynlaisen kimmokkeen alkaa opiskelemaan lisää aihetta: mitä kaikkea terveydenhuollon tietojärjestelmille ylipäätänsä tapahtuu tällä hetkellä ja mikä mielestäni mielenkiintoisinta, mitkä ovat tulevaisuuden trendit, eli minkälaisia standardeja ja ratkaisuja tulevaisuus tuo tullessaan. Tällaista blokia ei käsittääkseni ole ainakaan Suomessa. Kertokaa, jos on!.

Niinkuin useimmat ohjelmistoalan innovaatiot tulevat atlantin tuolta puolen ei terveydenhuollon tietojärjestelmien osalta tilanne poikkea mitenkään. Kehitys tuntuu tapahtuvan nimenomaan siellä ja siksi seuraan paljon nimenomaan amerikan mantereen erilaisia blokeja, web-sivuja ym. digitaalista mediaa asian ympäriltä. Mutta pyrin toki löytämään mielenkiintoista tietoa mistä vain, jos vain suuria ja merkittäviä trendejä on nähtävillä. Olisi esimerkiksi erittäin mielenkiintoista ymmärtää, mikä on euroopan tasolla tilanne. Jokainen voi koettaa itsekin googlata vaikkapa hakusanalla ‘eHeatlh’ ja voin sanoa kokemuksestani, että suurin osa osumista löytyy atlantin tuolta puolen. En tosin ole koettanut googlata esimerkiksi ranskan tai saksan kielellä, saati sitten mandariinikiinan, ehkäpä jotain uutta voisi löytyä. Huom. HL7:n juuret ovat kyllä euroopassa, tarkemmin sanottuna Englannissa.

Pyrin tässä blogissani keskittymään erityisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien väliseen integrointiin liittyviin standardeihin, kuten HL7, ja ratkaisuihin, mutta aikomukseni on käsitellä myös muita alaan liittyviä haasteita. Eräs mielenkiintoinen alue on mielestäni käyttäjärajapinnan kehittyminen suuntaan, jossa sekä potilaat että hoitohenkilöstö saisivat mahdollimman hyvin ja vähällä vaivalla irti hyödyllistä tietoa tietojärjestelmistä.Tällöin on merkitystä sillä, mitä tietoa näytetään, milloin ja miten.  Toisin sanoen käyttäjäkokemuksen huomioonottaminen pitäisi olla merkittävä asia terveydenhuollon tietojärjestelmien tulevaisuudelle.

Materiaali, jonka pohjalta kirjoitan tätä blogia, tulee siis pitkälti englannin, tai no pikemminkin amerikan-englannin-kielisistä lähteistä. eHealth:sta on lukematon määrä materiaalia olemassa netissä, siis suuri määrä erilaisia web-sivuja, blogeja, journaleita jne. Työprosessini on siis kahlata läpi materiaalia netistä, siis eräänlaista big data -analyysiä tämäkin, ja löytää sieltä mielestäni mielenkiintoisia ja merkittäviä havaintoja. Siksi tämän blogin nimessä on sana ‘heijastuksia’. Koska tietoa on nin paljon saatavilla, pystyn enimmillään heijastamaan suuresta informaatiomassasta joitakin toivottavasti merkittäviä ja mielenkiintoisia asioita teille lukijoille.

Kaikki mitä kirjoitan tähän blogiin on täysin omia mielipiteitäni ja näkemyksiäni.

Toivottavasti olette kuulolla, kun lähetän seuraavan blogini noin kuukauden kuluttua.